Tulipas taas tehtyä pipo!

 Pipoja on ihana tehdä! Kaikissa väreissä ja kuvioissa, tupsuillla tai ilman. Ne ovat nopeita ja helppoja! Siis juuri sopivia minulle. Niiden sisään on ihana sujauttaa pää ja on kiva että voi valita pipon päivän mielialan mukaan. Inspiraationi on ollut hiukan kadoksissa ja eilen päätin herätellä sitä helpolla ja nopealla työllä. Katselin E.T:tä telkkarista ja virkkasin tämän pipon elokuvan aikana. Siitä tuli iso, paksu ja lämpöinen!




Joulukalenterin luukku 14: Joulupipareita

Osallistuin facebookin käsityöblogit ryhmässä järjestettävään joulukalenteriin ja omaksi päiväkseni tuli 14. Kova oli pohdinta mistä aiheesta oman luukkuni teen, kunnes päädyin omaan rakkaaseen joulupuuhaan, pipareiden paistoon ja niiden koristeluun!

Oikaisin hieman ja käytin valmistaikinaa. Senkään ostaminen ei tosin sujunut kommelluksitta, koska kotona laukkua purkaessani huomasin ostaneeni piirastaikinaa piparitaikinan sijasta.Pienen harmituksen jälkeen, ei muuta kuin pyörä alle ja uudestaan kauppaan!

 Lapsesta asti olen tykännyt koristella pipareita ja mitä enemmän kuorrutetta ja mitä makeampi piparista tulee niin sitä parempi! Valkoisen kuorrutteen tein sitruunamehun kanssa tomusokerista ja vaalean vihreän värin sain minttulikööristä. Tulee samalla kivan minttuinen maku. Minttuisten pipareiden päälle ripottelin suklaa rouhetta ja maistuu ihanalta! Kokeilin myös tehdä kuorrutetta salmiakkiliköörillä, mutta siitä tuli todella rumaa harmaata ja piilotin sen nompparellien alle.

 Lopputuloksena tuli pikkuisia heppoja.


 Aivan ihanan näköisiä lumihiutaleita, ihastuin tähän kuvioon todella paljon!

 Ja lopuksi sekalainen kasa oikeen makoisia ja hassun näköisiä pipareita ja yksi iso lakun siivuilla koristeltu pipari, mihin tein reiän narua varten, mutta mikä oli niin houkuttelevan näköinen että se päätyi massuun ennen aikojaan. Hupsista!

Oikeen mukavaa ja piparintuoksuista joulunodotusta!


Hurja kool aid hurahdus!

 Hupsista keikkaa vaan! Mulle kävi niin että hurahdin kool aid värjäykseen! Kahtena päivänä värjäsin ja lankaa meni kolme kerää seiskaveikkaa(cittarin tarjous piti tietty hyödyntää!) ja hiukan valmiiksi vyyhdeillä ollutta nallea. Nallet olivat käyneet kerran kasvivärjäys liemessä, mutta lopputulos ei ollut mieleinen.
Kool aideja meni 10 pussia. En älynnyt ottaa tekovaiheesta yhtään kuvaa, kun niin tohkeissani touhotin, joten nyt on kuvia vain lopputuloksesta.


Värjäsin langat kattilassa siten, että kiehautin n. litran vettä ja lisäsin yhden pussin ja laitoin yhden vyyhdin kattilaan. Jokainen vyyhti oli painoltaan alle 100 g. Monissa ohjeissa on lukenut, että yksi pussi riittäisi 100 grammalle, mutta itse en onnistunut saamaan yhteenkään vyyhtiin tasaista väriä.Tämä ei toki haittaa minua, on vain mukava kun lanka on eläväisen näköinen!

Koko hommassa oli ehkä parasta nopeus. Vyyhdin ei tarvinnut olla kuin vain hetken väriliemessä ja se imaisi kaiken värin itseensä ja kattilaan jäi vain kirkas vesi.


 Vyyhtien kerimisessä meinasi mennä hermo! Osa tuli kerälle tosi nätisti, mutta
 melkein kaikkien kanssa sai taistella, lanka kulki ihan ihmeellisesti ja ties miten kiertyen. Tästä voin tietty vain syyttää itseäni, kun malttamattomana tein vyyhdit hiukan huolimattomasti. Sitkeys kuitenkin palkittiin ja nyt ois ihania herkku keriä käytettäväksi!


 Seuraavaksi kokeilen tehdä jotain oikein värikästä ja kirjavaa lankaa, kunhan saan hankittua lisää kool aideja! En malta odottaa!